Seuraavien viikkojen aikana tehdään päätös kunnianhimoisesta Hippoksen alueen kehittämissuunnitelmasta. Tarkoitus on luoda Hippoksesta merkittävä perusliikunnan, liikuntatutkimuksen, kilpaurheilun ja hyvinvointipalvelujen keskus, joka täyttää kansainvälisetkin mitat Nykyinen suunnitelma, joka edellyttää lähestulkoon 300 miljoonan euron investointia, esitellään kaupunginvaltuustolle 22. helmikuuta ja tuodaan kaupunginhallitukseen päätettäväksi heti talvilomaviikon jälkeen 7. maaliskuuta.
Hankesuunnitelma, joka on jakanut mielipiteitä, pitää sisällään uuden monitoimiareenan jalkapallolle ja jääkiekolle, kauan kaivatun pesäpallostadionin, pysäköintitilat noin 3 000 ajoneuvolle osittain nykyisen monitoimitalon paikalle, Hipposhallin ja Synergia-areenan kunnostuksen ja 500 asuntoa viiden vuoden jaksotuksella. Puhetta on ollut myös uudesta hotellista alueelle.
Kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että Hippoksen alue tarvitsee kipeästi kasvojenkohotusta. Hipposhalli valmistui vuonna 1992. Sen jälkeen ainoa merkittävä uudisrakennus alueella on Viveca-yksikkö, joka syntyi vuosituhannen vaihteessa hyvinvointipalvelubuumin myötä. Hippos on pitkälti samassa tilassa kuin 1970-luvun puolessa välissä, jäsentymätön, huonosti hoidettu ja monin paikoin jopa ränsistynyt. Nykyinen monitoimitalo on oivaillinen esimerkki siitä; sen korjausaste ylittää jo 80 prosenttia, joten rakennuksen purkaminen voisi olla sen korjaamista järkevämpää. Myös Hipposhalli tarvitsee mittavan remontin.
Moni olisi uusista tiloista innoissaan, mutta lukuisia avainkysymyksiä on vielä auki. Pitävätkö laskelmat paikkansa? Kuka rahoittaa investoinnit, ja mikä tärkeintä, pysyvätkö käyttömaksut kohtuullisina pitkällä tähtäimellä? Onko viisasta ulkoistaa kaupungin arvokkaimmat liikuntatilat yhtiölle, josta kaupunki omistaa itse ainoastaan viidesosan?
Hankkeen kannattajat korostavat innokkaasti, että mikäli kaupunki on valmis Hippoksen alueen kiinteistöjen korjausvelan suuruiseen investointiin, noin 25 miljoonaan euroon, loput 250 miljoonaa löytyy helposti yksityisiltä sijoittajilta. Hanke perustuu luonnollisesti käyttäjämäärän roimaan nousuun yksikkökustannusten laskemiseksi. Käyntikertojen määrän oletetaan optimistisesti jopa kolminkertaistuvan. Ikääntyvien ihmisten määrä on kyllä kovassa kasvussa ja uusi keskus voisi palvella heidän hyvinvointiaan. Vetovoimainen Hippos pystyisi niin ikään houkuttelemaan käyttäjiä myös muualta Suomesta ja jopa ulkomailta, varsinkin kun yliopistolta löytyy Suomen ainoa liikunnan ja terveystieteiden tiedekunta huippututkimuksineen.
Viime kädessä kaupunginhallitus päätöstä tehdessään joutuu punnitsemaan huolellisesti hankkeeseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Ruohonjuuritason käyttäjien, varsinkin paikallisten urheiluseurojen mielipiteet ovat avainasemassa, samoin käyttäjäennusteiden luotettavuus. Toiseen, Keljonlahden kaltaiseen virheinvestointiin kaupungilla ei missään tapauksessa ole varaa.