“Jos saat tuon kasaan, voit ajaa sillä”. Näin sanoi 13-vuotiaan lapualaisen Arto Lepistön isä, kun nuori mies oli tuonut pahvilaatikollisen Zündapp-mopon osia kotiinsa. Vähänpä Arto tuolloin tiesi, että moottoripyörien kunnostamisista tulisi hänelle elinikäinen harrastus, joka ei näytä laantumisen merkkejä.
Vuosikymmenten aikana Arto on kunnostanut yli kaksikymmentä, eri maailmankolkista peräisin oleva moottoripyörää. Hänen erityinen intohimonsa on ollut vanhojen venäläisten moottoripyörien restaurointi. Tälläkin hetkellä hänen autotallissaan seisoo kolme moottoripyörävanhusta rajan takaa: kaksitahtinen 350-kuutioinen IC vuodelta 1954, nelitahtinen, bokserimoottorilla varustettu Ural M-72 vuosimallia 1960 ja ukrainalainen Dnepr MT10 sivuvaunulla vuodelta 1975, jonka voimanlähteenä oli alun perin nelitahtinen 650-kuutioinen bokseri.
Tämä viimeksi mainittu pyöräprojekti saatiin onnelliseen päätökseen viime kesänä mittavien muutostöiden jälkeen. Pyörästä 49%, katsastuksen sallima maksimi, on muiden pyörämerkkien, kuten Hondan, Kawasakin ja Harley Davidsonin osia. Esimerkiksi Dneprin runkoa jouduttiin leventämään ja pidentämään, jotta 900-kuutioinen, vanhalta Fiatilta lainattu kone saataisiin asennetuksi paikalleen.
Mikä saa Arton viettämään niin monta tuntia vanhojen moottoripyörien parissa? Vastaus on yksinkertainen: moottoripyörätekniikka on aina kiinnostanut Artoa ja kunnioitus vanhoja klassikkoja kohtaan ajaa eteenpäin. Parhaat päivänsä nähnyt vanha pyörä, jolle ei enää löydy varaosia, tuottaa erityistä haastetta ja iloa. Työn alla on nyt venäläinen IC-mönkijä, joka kohta saa 500-kuutioisen nelitahtisen Suzukin moottorin. Se tulee palvelemaan jatkossa työjuhtana Lepistön kesämökillä.
Kunnostetuilla pyörillä kruisailu tuottaa myös mielihyvää. Kesäisin Arto on tehnyt pitkiä matkoja länsirannikolle, Turku-Rauma-Pori akselilla, ja myös itärajan tuntuma on tullut hänelle tutuksi. Tekeekö Arto bisnestä pyörillään? “Myyn ainoastaan saadakseni autotalliini tyhjää tilaa seuraavaa projektiani varten – ilmeisesti minä kaipaan jatkuvasti uusia haasteita!”, virnistää Arto pilke silmäkulmassaan.
Viime syksynä Arto Lepistö valittiin Keski-Suomen Osuuspankin edustajistoon. Entäpä ensi syksyn maakuntavaalit, lähteekö Arto ehdokkaaksi? Ilme vakavoituen hän tuumaa: ”Tietenkin on mukava tutustua osuuspankin asioihin edustajiston jäsenenä. Viranhaltijana tämä ei ollut koskaan mahdollista. Muita ambitioita minulla ei kuitenkaan ole; lapsenlapseni ja moottoripyörät työllistävät minut varmasti täysipäiväisesti jatkossakin!”