Alkuvuodesta 2011 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus kokoontui pohtimaan keskussairaalan tulevaisuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana oli laitettu rahaa keskimäärin kymmenen miljoonaa vuodessa sairaalan laajentamiseen ja olemassa olevien kiinteistöjen kunnossa pitämiseen. Sairaalaa oli vaivannut pitkään vakavat sisäilmaongelmat, joista erityisesti henkilökunta oli joutunut kärsimään. Moni oli kykenemätön työskentelemään tietyissä rakennuksissa. Huolimatta toistuvista korjaustoimenpiteistä, ongelmille ei näkynyt loppua. Myös logistisesti sairaalasta oli muodostunut painajainen; kuudenkymmenen vuoden aikana rakennettu, pitkien käytävien ja maanalaisten tunnelien sokkelo oli tehnyt siivouksesta ja ylläpidosta hankalaa sekä heikentänyt potilaiden ja henkilökunnan turvallisuutta. Myös uusien hoitoprosessien käyttöönotto vaikeutui sairaalarakennusten fyysisten rajoitusten vuoksi. Oli aika radikaalille muutokselle.
Silloinen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri esitteli Työterveyslaitoksesta tilatun sairaalakiinteistöjen kuntokartoituksen tuloksia. Joillekin raportti oli shokeeraava, toisille taas se tarjosi erinomaisen mahdollisuuden erikoissairaanhoidon uudelleenmuokkaamiseen tälle vuosisadalle. 60% sairaalakiinteistöistä oli välittömän peruskorjauksen tarpeessa ja näin mittavan saneerauksen vaatimien väistötilojen löytyminen oli mahdotonta. Kaiken lisäksi, peruskorjaus maksaisi jopa enemmän kuin uuden sairaalan rakentaminen. Oli ratkaisun aika: tarvittaisiin täysin uusi, potilaslähtöisten hoitoprosessien, ensiluokkaisen logistiikan, optimoidun energiakäytön ja järkevän henkilöstöresursoinnin pohjalta suunniteltu sairaala.
Vuoteen 2012 mennessä kriteerit uuden sairaalan rakentamiselle oli määritelty. Johtavia teemoja olivat potilas ensin -ajattelu, tilankäytön tehokkuus, Terve Talo -standardien mukainen rakentaminen, edistyksellinen ICT ja kymmenen prosentin vuosittainen toimintamenojen säästö. Tukipalvelut – laboratorio, pesula, ICT ja ruokapalvelut – laitettaisiin uuteen malliin seuraavien neljän vuoden aikana, ei kuitenkaan ulkoistamalla van strategisilla kumppanuuksilla. Vuoden 2013 loppuun mennessä tulevan sairaalan koko ja malli oli päätetty, mutta sen sijainti vielä auki. Huolellisen pohdinnan jälkeen nykyisen sairaalan takana sijaitseva Kukkumäki-vaihtoehto valittiin. Ratkaiseva investointipäätös tehtiin joulukuussa 2014. Keväällä 2016 sairaalatyömaan valmistelut käynnistyivät ja varsinaiseen rakentamiseen päästiin kesälomien jälkeen.
Uusi sairaala on kokonaispinta-alaltaan noin 108 500 brm2 – huomattavasti nykyistä pienempi – ja siinä on 368 sairaansijaa, joista sata perusterveydenhuollolle. Nämä kaikki ovat standardisoituja yhden hengen huoneita omalla kylpyhuoneella ja lähestulkoon identtisiä varustukseltaan. Potilaan omaisilla on tarvittaessa mahdollisuus yöpyä samassa huoneessa. Valmistuessaan alkuvuonna 2020 Keski-Suomen Sairaala Nova palvelee 250 000 keskisuomalaista ja tarjoaa perusterveydenhuollon palvelut noin 50 000:lle Jyväskylän asukkaalle.
Uuden sairaalan rakentaminen ei tietenkään ole mitään halpaa puuhaa. Rakentamisen kustannusarvio on 411 miljoonaa, pitkään harkinnassa olleet ruokatuotantotilat mukaan lukien. Näyttää tässä vaiheessa siltä, että budjetissa tullaan pysymään. Merkittävä osa rakennusurakoista menee keskisuomalaisille firmoille. Projektirahoituksesta iso osa tulee Euroopan Investointipankilta hyvin edullisin ehdoin. Olettaen, että toimintakustannusten kymmenen prosentin säästöt toteutuvat, uusi sairaala maksaa itsensä takaisin viidessätoista vuodessa – ja tarjoaa samanaikaisesti laadukasta terveydenhoitoa potilaille sekä miellyttävän ja toimivan työympäristön henkilökunnalle vuosikymmeniksi eteenpäin.